Juttutyyppi

Juttutyyppi ei ole ahdistava sääntö tai journalistin vapautta kahlitseva pakkopaita, vaan se antaa toimittajalle raamit jutun tekemiseen ja auttaa lukijaa tunnistamaan erityyppisiä sisältöjä.

Juttutyypillä tarkoitetaan säännöllisesti julkaistavaa kokonaisuutta, jonka sisältö ja visuaalisuus ovat numerosta toiseen samankaltaisia. Juttutyypit ovat etukäteen suunniteltuja, mutta suunnittelun aste voi vaihdella hyvin väljästä kuvauksesta yksityiskohtaiseen kuvatyyppien ja tekstin tyylin ja määrän kuvaukseen. On eduksi, jos juttutyypin kuvauksessa korostetaan jutun tavoitteita enemmän kuin sen muotoa ja ilmaisua koskevia sääntöjä. Tavoitteita voivat koskea paitsi jutun tavoiteltua laatua, joka voidaan kuvata hyvinkin yksityiskohtaisesti, myös sitä, millainen näkökulma jutussa on suotava ja millaisesta aineistosta se mieluiten kootaan. Juttutyyppi voi antaa ohjeita myös aikataulusta ja resurssien käytöstä. Juttutyyppiohjeeseen kuuluu kuvaohje valo- tai videokuvaaja varten. 

Juttutyyppien suunnittelun lähtökohdat vaihtelevat julkaisun työtapojen ja tarpeiden mukaan. Jos samankaltaisia juttukokonaisuuksia tilataan paljon, on käytännöllistä kuvata huolella, mitä jutussa tavoitellaan ja laatia juttutyypin tuottamista kuvaava briifi ja lähettää se jutun kulloisellekin tekijälle, mahdollisesti aiemmin samalla juttupaikalla julkaistujen mallijuttujen kera. Juttutyyppiohjeet kootaan julkaisun konseptikansioon, jossa yleensä on tavoitteiden ja ohjeiden lisäksi malliksi esillä juttutyypin mukainen julkaistu juttu. Monilla eri kanavilla julkaistavien juttujen kohdalla huolehditaan, että eri kanavakohtaisen versioinnin vaatimukset jutun tavoitteissa on kuvattu ohjeissa. 

Juttutyyppien nimitykset vaihtelevat julkaisusta toiseen. Painetussa lehdessä ja internetjulkaisussa “kansijuttu” viittaa ensisijaisesti jutun sijaintiin. Vastaavia tyypillisiä nimityksiä ovat “pääjuttu”, “teemajuttu” tai ”taustajuttu”. Myös pääkirjoitus, kolumni ja palsta ovat juttutyyppejä, joille annetaan julkaisukohtaisesti sisältöön ja ulkoasuun liittyviä pysyviä määrittelyjä. Vähimmillään juttutyypin ohje määrittelee tekstin tavoitellun laajuuden ja visuaalisen tyylin. 

Käytännössä juttutyyppiohje on aina juttu- ja julkaisukohtainen. Juttutyyppiohje voidaan kirjoittaa julkaisun jokaisesta jutusta. Juttutyyppiohje voi koskea esimerkiksi yhden sivun laajuista painetun julkaisun juttupaikkaa, johon etsitään joka numerossa lehden aihepiirin kannalta ajankohtainen sanavalmis henkilö, jolta pyritään saamaan kiinnostavat vastaukset viiteen poleemiseen kysymykseen. Valokuvaksi on määritelty kokovartalokuva yksiväristä taustaa vasten, ja jutussa julkaistaan faktalaatikon informaatiokin on määritelty. Tällaisille tunnistettaville samassa kohtaa julkaisua toistuvasti ilmestyville juttutyypeille annetaan usein nimi tyyliin ”Puheenvuoro” tai ”Asiantuntijan sana”, mikä saatetaan myös julkaista jutun vinjenttinä. 

Juttutyypin suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on usein jokin tietty journalistinen työtapa, kuten reportaasi tai haastattelu. Innovatiivisimmillään juttutyyppi on julkaisun oma, muissa tuntematon tapa rakentaa tekstin ja visuaalisuuden kokonaisuus. Jotkut juttutyypit vakiintuvat julkaisuihin vuosikymmeniksi, jolloin haasteena on löytää numerosta toiseen kiinnostava aineisto, aihe tai henkilö jutun kantavaksi voimaksi. Lehdissä julkaistaan juttutyyppejä myös sarjoina erilaisista aiheista kuten matkareportaaseja, erilaisia ohjeita tai vaikkapa terveyteen liittyvinä juttusarjoina. 

Juttutyyppi kertoo mikä on jutun aihepiiri, miten sisältö on jaoteltu, mikä on tekstin näkökulma, keitä haastellaan/kuvataan ja missä ympäristössä, miten lukijaa puhutellaan eli tekstin tyyli, vuorovaikutteisuus, tekstin dramaturgia, visuaalisuus (kuvat, taitto, typografia yms.), sisällön ja typografian koordinointi eli vinjetit, otsikot ja väli-, jatko- otsikot, kuvatekstit, nostot, leipäteksti(t), laatikot yms. elementit.

Maija Töyry, mediakonseptien ja aikakauslehtityön asiantuntija
Ota yhteyttä: maija.toyry@mediakonsepti.fi

Merja Helle, mediakonseptien kehittämisen asiantuntija
Ota yhteyttä: merja.helle@mediakonsepti.fi

LUE: Juttutyyppien kehittäminen Tekniikan Maailmassa

Kristiina Kuisma
Kirjoittaja työskentelee editoivana toimittajana Tekniikan Maailmassa

Vanhojen juttutyyppien kriittinen perkaaminen ja uusien synnyttäminen olivat keskeinen savotta lehtiuudistuksessa. Uusien juttutyyppien vakiinnuttaminen vaatii sinnikkyyttä.

Tekniikan Maailmassa uusia juttutyyppejä on tuotettu vuosien mittaan useita. Vaikka uudet juttutyypit ovat olleet hyviä ja perusteellisesti mietittyjä, jotkin niistä ovat harmillisesti jääneet kerran tai parin toteutuksiksi. Ne eivät ole ehtineet vakiinnuttaa paikkaansa lehden sisällössä, eikä lukija ei ole ehtinyt tunnistaa niitä.

Lehtiuudistuksen yhteydessä oli motivoivaa palata hyviin ideoihin ja katsoa kertapyrähdykset läpi. Lisäksi uudistus innosti miettimään uusia juttutyyppejä.

Uuden juttutyypin syntymiseen vaikutti muun muassa havainto, että tietyt materiaalit eivät enää asettuneet nykyisiin juttutyyppeihin. Esimerkiksi tiedepalstan pääjutuista olisi usein riittänyt aineksia pidempään itsenäiseen juttuun. Tarvittiin siis uusi itsenäinen juttutyyppi.

Rakenteellisen monipuolisuuden kannalta oli tarve tuottaa erityisesti 1-2 sivun juttutyyppejä. Kokonaisuuteen tarvittiin napakoita suupaloja tuottamaan rytmiä, sillä lehden tuhti ydinsisältö, vertailut ja testit ovat usein vähintään kahdeksan sivun mittaisia. 

Työryhmätyötä ja kriittistä arviointia

Tavoitteena juttutyyppien perkaamisessa oli miettiä, saako lukija monipuolista sisältöä selkeästi jäsennellyissä muodoissa, jotka olisivat myös helposti toistettavissa.

Juttutyyppien ideointi ja kehittäminen olivat aiheina koko toimitukselle järjestetyssä kehittämispäivässä. Siellä yhden ryhmän tehtävänä oli uusien juttutyyppien synnyttäminen. Osallistujat olivat lehden eri sisältöalueilta. Tavanomaisemman aiheideoinnin sijasta juttutyyppien ideointi oli monille uutta. Keskustelut juttutyyppien rakenteesta lipsahtivat helposti sisältöaiheiden ideoinniksi. Nyt jälkeenpäin arvioiden uuden ideointi olisi vaatinut perusteellisempaa pohjatyötä osallistujien kanssa.

Samalla työtavalla uudistettiin myös palstoja. Niiden tavoitteiden, rakenteen ja sisällön uudistaminen vaikutti helpommalta kuin kokonaan uuden muodon ideointi.

Jo aiemmin tehtyjä ”uusvanhoja” juttutyyppejä arvioitiin yleistekniikan tuottajan ja lehden johdon kanssa. Puntaroitiin, oliko juttutyyppien toteutustapa ollut esimerkiksi liian raskas tai toteutusohjeet epäselvät, mikä olisi estänyt niiden vakiintumisen juttutyyppipalettiin. Muutamia näistä ideoista otettiin takaisin kehiteltäviksi ja päätettiin kokeilla niiden toteutusta uudestaan. Toteutusvastuu palautui aihealueen tuottajalle.

Sitouttaminen vaatii sinnikkyyttä 

Haasteena uusien juttutyyppien vakiinnuttamisessa on se, että tekijät hahmottavat sisällön ja muodon eri tarkoituksen. Asiantuntijaorganisaatiossa kirjoittajan sytyttävä, innostava aihe vie helposti mennessään, eikä sovitun muodon pitäminen tunnu niin tärkeältä. Käsittelyn perusteellisuus kiilaa usein muotorajauksen ohi.

Visuaalisen toteutuksen raamit unohtuvat nekin helposti kirjoitusvauhdissa. Kuitenkin myös lehden visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen sujuvuus lehden työprosessissa edellyttää, ettei tuotettu materiaali ylitä tai alita sovittuja mittoja ja muotoja.

Juttutyyppi ja sen määritellyt kirjalliset ohjeet ovat kirjoittajan ohjauksessa tärkeä työkalu. Editoija suitsee kirjoittajia ja palauttaa rönsyävät kirjoittajat juttutyyppiruotuun. Perusteena editoijalla on näkemys siitä, että juttutyyppien tuoman selkeyden ansiosta lukija tietää, mitä tietystä muodosta voi odottaa. Kun editoija valmentaa kirjoittajia juttutyyppeihin, on tärkeää myös säilyttää ajatus siitä, että yllätyksellisyyttä on mahdollista tuottaa tekstiin, vaikka työlle on ohjaavia raameja.

Tekniikan Maailmassa uusien juttutyyppien toteutuksen haasteena on lehden eri sisältöalueiden, ajoneuvojen, elektroniikan ja yleistekniikan aihekirjojen erilaisuus. Yleistekniikasta näyttäisi syntyvän helpommin uusia juttutyyppejä, joita useat kirjoittajat voivat tuottaa. Syvempää erityisosaamista vaativat sisältöalueet rajaavat myös kirjoittajakaartia. Kuitenkin juttutyypit kaipaavat jatkuvasti kehittyäkseen myös erilaisia kirjoittajia.

Juttutyyppiuudistus Tekniikan Maailmassa oli osa Aalto-yliopiston Mediakonseptien tutkimusryhmän toteuttamaa TOIMI-hanketta. 

Ohje juttutyypin kuvaamiseen 

  1. Lehden kuvaus
    • Miksi lehteä julkaistaan? Mikä on lehden tärkein tavoite?
    • Mikä on lehden konsepti? Mikä on lehden kantava idea, mikä siitä tekee ainutlaatuisen?
    • Kenelle lehteä tehdään? Keitä ovat tavoitellut lukijat? Millainen on lehden mallilukija?
  2. Juttutyypin kuvaus
    • Mistä juttutyypistä on kyse? Juttutyypin nimi ja kuvaus, joka lukijoille siitä annetaan.
    • Mikä on kyseisen juttutyypin idea?
    • Kuinka laaja juttu on, ja mihin se lehdessä sijoittuu? Sivumäärä ja sijainti sivukartalla
    • Mikä on kyseisen juttutyypin tarkoitus ja rooli lehdessä? Miksi lehdessä on tällainen juttutyyppi, mitä se antaa lukijalle?
    • Mitä elementtejä juttuun kuuluu?

Mistä kaikista osista – visuaalisista ja tekstuaalisista – juttu koostuu?

Minkä laajuisia tekstielementit ovat (merkkimäärät)?

On hyvä myös määritellä, kuka elementit tuottaa ja missä vaiheessa (esimerkiksi tulevatko kuvatekstit kirjoittajalta tai kuvaajalta vai laatiiko toimitussihteeri ne).

  • Millaista teksti on tyyliltään, muodoltaan ja rakenteeltaan? Onko kyse esimerkiksi kysymys–vastaus-muodosta tai numeroituihin kohtiin palastellusta jutusta? Painottuvatko jutussa henkilökohtaiset tuntemukset ja kokemukset, vai halutaanko kenties mahdollisimman yleistä asiatekstiä? Saako olla huumoria?
  • Mahdollisia lisätietoja käytännöistä, työjärjestyksistä, prioriteeteista.
  • On myös hyvä liittää ohjeeseen mallijuttu eli esimerkiksi pdf-kuva yhdestä valmiista kokonaisuudesta.
merja_150

Merja Helle

Mediakonseptien kehittämisen asiantuntija
merja.helle@mediakonsepti.fi
LinkedIn 
Blogi

maija_150

Maija Töyry

Mediakonseptien ja aikakauslehtityön asiantuntija
maija.toyry@mediakonsepti.fi
LinkedIn
Facebook

aurora1

Aurora Airaskorpi

HARRIH_MCRG1-150x150

Harri Heikkilä

Graafisen suunnittelun ja käytettävyyden asiantuntija
Hanna_Weselius

Hanna Weselius

Valokuvan ja kuvatyöprosessien asiantuntija
hanna.weselius@aalto.fi
LinkedIn 
Blogi 

riitta_mediakonsepti_fi

Riittä Perälä

Lukijasuhteiden asiantuntija
riitta.perala@aalto.fi
LinkedIn