Sisällönanalyysi

Mediakonsepti avautuu lukijalle sen sisältöjen kautta. Sisällönanalyysillä voi tarkistaa, että tuotettu sisältö vastaa tavoitteita. Joskus se saattaa tuottaa yllätyksiä: huomataan, että valtakunnan uutiset ovat vallanneet paikallislehden uutissivut tai että aikakauslehti käyttää liian vaikeaa kieltä.

Sisällönanalyysissa analyysikategoriat räätälöidään kunkin median kehitystarpeisiin sopiviksi. Juttujen määrä, osasto, koko, tekijät sekä visuaalisuuden ja juttupakettien elementit kuuluvat perusanalyysiin. Sen lisäksi analyysin kohteena voivat olla esimerkiksi juttujen näkökulmat, tapahtumapaikat, haastateltavat tai aihepiirit. Analyysin avulla nähdään, miltä mediakonsepti kokonaisuudessaan näyttää: mistä aiheista ja näkökulmista jutut on tehty, kuka pääsee ääneen, keitä jutut puhuttelevat ja millainen kertojanääni konseptia kannattelee. 

TOIMI-hankkeessa tekemissämme sisällönanalyyseissa tutkittiin kahta sanomalehteä, Kalevaa ja Etelä-Suomen Sanomia sekä erikoisaikakauslehti Tekniikan Maailmaa. Kalevassa lehtien välinen yhteistyö oli jo pitkällä vuonna 2013  ja siellä tutkittiin ensin kuinka paljon juttuja otetaan lehteen STT:ltä ja lehtiyhteistyökumppaneilta sekä miten ja kuinka paljon juttuja on paikallistettu tai läheistetty.  Kalevassa ja Etelä-Suomen Sanomissa analysoitiin myös jutuissa tuotettuja näkökulmia. Tietoa näkökulmista haettiin kysymällä mm. kenen perspektiivistä uutinen on tehty – viranomaisten, asiantuntijan vai kansalaisen. Samalla tarkasteltiin ketkä jutuissa pääsevät ääneen ja kuka näyttäisi olevan kunkin jutun mallilukija. 

Etelä-Suomen Sanomille syksyllä 2014 tehdyssä sisällönanalyysissa selvisi, että noin 40 prosentissa juttuja ei ole haastateltavia. Jos ja kun haastateltavat päästetään ääneen, he ovat useimmiten viranomaisia. Tulokset auttoivat herättämään kysymyksiä tekijöille: mitä vaihtoehtoja perinteiselle viranomaishaastateltavalle voisi olla, milloin haastateltavien poisjättäminen jutuista on perusteltua ja kuinka paljon kansalaisten äänen ja kokemuksen tulisi näkyä lehdessä?

Etelä-Suomen sisällönanalyysin tuloksia 2014

Etelä-Suomen sisällönanalyysin tuloksia 2014

Kaikkien yhteistyölehtiemme kehittämiseen liittyi myös rakenteellisia muutoksia. TOIMI-hankkeen aikana Kalevassa valmisteltiin tabloid-uudistusta ja Tekniikan Maailma aloitti lehden juttutyyppejä, sivukarttaa sekä verkkosivustoa koskevat uudistustyöt.  

Sanomalehtien sisällönanalyyseissa sisältöjen listaaminen auttoi hahmottamaan tarkkojen geometrioiden rytmittämän sanomalehden rakenteen. Molempien sanomalehtien broadsheet-muoto veti paljon yhden ja kahden palstan kokoisia juttuja. Jopa 80 prosenttia lehtien jutuista oli ylä- ja sivupalkkeja tilkitseviä ykkösiä tai kakkosia. Tulos kehotti pohtimaan, jos ykkösten ja kakkosten tehtailusta vapautuisi työaikaa, mihin resurssit voisi suunnata ja voisiko tuloksena olla parempaa journalismia?

Tekniikan Maailman sisällönanalyysin kohteena olivat lehden rakenne ja juttutyypit. Lehden edellinen uudistus oli ollut enemmänkin visuaalinen kasvojenkohotus kuin lehden konseptin syväluotaus ja siksi syksyllä 2014 käynnistetyssä uudistuksessa tavoiteltiin perusteellisempaa sisällön kehittämistä.

Sisällönanalyysi auttoi hahmottamaan erikoisaikakauslehden laajan aihekirjon ja moninaiset juttutyypit. Toimituksen ulkopuoliselle lukijalle lehdestä heräsi myös paljon sellaisia kysymyksiä, jotka helposti unohtuvat päivittäisessä toimitustyössä, kuten mikä on lukijan tiedon taso, ja kiinnostaako lukijaa enemmän testituotteiden käyttäjäkokemus vai lukuisin taulukoin ja teknisin termein esitetty asiantuntija-arvio? 

Tekniikan Maailman kohdalla suurena haasteena näimme sen sen aihepiirin laajuuden. Analyysi paljasti, että yksittäisten lehtien aiheet vaihtelevat suuresti eikä kaikille aiheille tai niistä kirjoitetuille jutuille ollut selkeitä paikkoja tai juttutyyppejä. Yleisvaikutelma voi siksi vaikuttaa lukijasta satunnaiselta.

Tekniikan Maailman aihepiirien jakautuma xx, xx jutusta.

Tekniikan Maailman aihepiirien jakauma yhteensä 619: sta jutusta vuosilta 2013-2014.

Ulkopuolisen tutkijan tekemä sisällönanalyysi antaa mahdollisuuden arvioida mediakonseptia mutu-tuntumasta poiketen ja ulkopuolisen tutkittu näkemys voi olla hyvin erilainen kuin tekijöiden näkemys. Tekniikan Maailman analyysin tuloksista käytiin tutkijoiden ja tekijöiden kesken avointa keskustelua. Keskustelu paljasti, että myös toimituksen sisällä voidaan olla eri mieltä esimerkiksi lukijan oletetusta tiedon tasosta tai kiinnostuksen kohteista. 

Sisällönanalyysia ei pitäisi ajatella absoluuttisena totuutena mediakonseptin tilanteesta vaan keskustelunherättäjänä, jossa konseptin kaikki osat otetaan käsittelyyn. Analyysi auttaa hahmottamaan minkälaista sisältöä tuotetaan, kohtaako sisältö oletetun mallilukijansa ja onko kaikkien sisältöjen olemassaolo ja laajuus perusteltua, konseptin nykyisten tavoitteiden ja resurssien mukaista?

Aurora Airaskorpi, sisältöasiantuntija
Ota yhteyttä: aurora.airaskorpi@mediakonsepti.fi

merja_150

Merja Helle

Mediakonseptien kehittämisen asiantuntija
merja.helle@mediakonsepti.fi
LinkedIn 
Blogi

maija_150

Maija Töyry

Mediakonseptien ja aikakauslehtityön asiantuntija
maija.toyry@mediakonsepti.fi
LinkedIn
Facebook

aurora1

Aurora Airaskorpi

HARRIH_MCRG1-150x150

Harri Heikkilä

Graafisen suunnittelun ja käytettävyyden asiantuntija
Hanna_Weselius

Hanna Weselius

Valokuvan ja kuvatyöprosessien asiantuntija
hanna.weselius@aalto.fi
LinkedIn 
Blogi 

riitta_mediakonsepti_fi

Riittä Perälä

Lukijasuhteiden asiantuntija
riitta.perala@aalto.fi
LinkedIn